Dili, Comlmera- Iha kinta-Feira, loron-5, fulan-Jullu, tinan-2018, Prokuradór Jerál Repúblika José da Costa Ximenes simu vizita traballu hosi Ministru Justisa, Manuel Cérceres da Costa, enkontru ne’e hala’o iha sala-reuniaun Konsellu Superiór Ministériu Públiku (KSMP).

Iha oportunidade ida-ne’e Prokuradór-Jerál Repúblika saúda no felisita Ministru Justisa. Dr. Manuel Cárceres da Costa, ne’ebé halo vizita traballu dahuluk iha Prokuradoria-Jerál Repúblika hafoin simu pose iha VIII Governu Konstitusionál. “Ha’u-nia dezeju ba ita susesu boot ba mandatu ne’ebé la’o dadaun ne’e hodi bele haforsa no hametin liután kooperasaun entre institusaun rua iha área justisa iha tempu oin mai hodi garante di’ak liután aprosimasaun justisa ba povu Timor-Leste’, dehan PJR.

Vizita traballu ne’e ho objetivu atu rona planu no programa Ministériu Públiku nian inklui mós preokupasaun no difikuldade ne’ebé Ministériu Públiku enfrenta.

Iha Vizita traballu ida-ne’e kestaun ne’ebé Ministériu Públiku aprezenta mak planu estratéjiku setór justisa nian ne’ebé uluk define ona hosi 2011 to’o 2030, planu hirak ne’e balun hala’o ona no balun seidauk hala’o. Kestaun seluk mak hanesan planu rekrutamentu no formasaun ba Majistradu ho ofisiál justisa sira, alterasaun statutu Ministériu Públiku nian no seluk-seluk tan. Kona-ba servisu Ministériu Públiku nian iha Distritu sira, Prokuradór Jerál esplika katak, Ministériu Públiku hari tiha ona Prokuradoria Distritál haat (4), mak hanesan : Prokuradoria Distritál Dili, Prokuradoria Distritál Baucau, Prokuradoria Distritál Suai no Prokuradoria Distritál Oe-cusse. Iha mós Prokuradoria Repúblika Distritu tolu (3) mak hanesan: Prokuradoria Repúblika Distritu Ermera, Distritu Bobonaro no Distritu Viqueque. Tuir planu sei estabelese tan Prokuradoria Repúblika iha Distritu Lautem no Distritu Manufahi.

Liuhosi vizita ida ne’e Prokuradór Jerál Repúblika mós informa estabelesementu servisu balun iha Prokuradoria-Jerál Repúblika mak hanesan Servisu Kontensiozu Estadu no Gabinete Sentrál Kombate Korrupsaun no Kriminalidade Organizada, inklui mós formasaun balun ne’ebé relevante ho servisu espesializadu.

Aléin ida-ne’e, Prokuradoria-Jerál salienta katak servisu seluk ne’ebé ezisti ona hanesan: kuradoria menór estabelese iha tinan-2010 to’o 2011 iha Prokuradora-Jerál sesante nia tempu. Enkuantu servisu ne’e funsiona daudaun, MP halo mós peskiza ida hodi análiza profunda ba funsionamentu servisu kuradoria menór nian, nune’e iha tinan-2013 servisu ne’e transforma tiha kuradoria menór no família ho objetivu atu atende kazu sira menór nian inklui violénsia doméstika.

Iha okaziaun ne’e Ministru Justisa hato’o katak presiza pilár rua importante hodi ajuda ba susesu governasaun durante nia mandatu ho ida-ne’e mak Ministru Justisa hakarak mai rona direta planu no programa Ministériu Públiku nian inklui preokupasaun no difikuldade sira ne’ebé MP enfrenta, nune’e parte Ministériu Justisa sei haree posiblidade saida mak sira bele halo hodi apoiu Ministériu Públiku ho objetivu lori justisa besik liután ba povu. (Media PJR)