Istória

 

Sede dahuluk Prokuradoria Públika nian, iha Tribunál Distritál Dili nia oin, ohin loron hanesan sede Suku Kolmera nian.

 

Operadór judisiáriu sira tempu UNTAET nian, inklui Prokuradór Públiku na’in tolu, Zélia Trindade, Vicente Fernandes e Brito no Remízia de Fátima da Silva; ho tan na’in haat mak Juís iha momentu ne’ebá maibé depois sai fali Prokuradór Repúblika: José da Costa Ximenes, Reinato Bere Nahac, Adérito Tilman no Alfonso Lopez ba partisipa iha kursu intensivo ba Juís, Prokuradór no Defensór Públiku sira ne’ebé hala’o iha Bogor, Indonézia, hosi loron-5, fulan-setembru, to’o loron-5, fulan-outubru, tinan-2000.

 

Ministériu Públiku hanesan ita ohin loron temi mosu durante tempu Administrasaun Tranzitória Nasoins Unidas (akrónimu hosi inglés, UNTAET) nia ukun. Figura Prokuradoria Públika institui tiha liu hosi Regulamentu UNTAET n.º 11/2000, hosi loron-6 , fulan-marsu, kona-ba organizasaun tribunál sira-nian iha Timor-Leste ne’ebé, iha ninia artigu 24.°, estabelese tiha katak iha sirkunskrisaun judisiál ida-idak sei iha Promotoria ida.

Hafoin liu tiha fulan tolu, Regulamentu UNTAET n.º 16/2000, hosi loron-6, fulan-juñu, kona-ba organizasaun Prokuradoria Públika Timor-Leste nian, mak foin define organizasaun, kompeténsia no estrutura Instituisaun ida-ne’e. Liuhosi Deliberasaun n.º 58/CSMP/2014, Konsellu Superiór Ministériu Públiku nian, loron-6, fulan-juñu, ofisialmente hetan konsiderasaun hanesan data komemorativa Ministériu Públiku nian. Regulamentu refere ne’e define tiha Prokuradoria Públika nu’udar órgaun Administrasaun Públika nian ho kompeténsia atu hahú asaun kriminál ida iha tribunál no ezerse funsaun sira investigasaun kriminál  nian, aleinde dirije no halo supervizaun ba investigasaun kriminál sira ne’ebé hala’o hosi polísia ka órgaun saída de’it. Ninia estrutura inklui Gabinete Prokuradór-Jerál – iha tempu ne’ebá lidera hosi Prokuradór-Jerál internasionál ida, Mohamed Othman, hosi Tanzánia –, Unidade ba Krime Grave no Krime Komún sira, ho tan Gabinete Prokuradór Distritál sira-nian, ne’ebé ekiparadu ho jurisdisaun territorial tribunál distritál sira-nian.

Konstituisaun Repúblika Demokrátika Timor-Leste nian, ne’ebé hahú vigora ho Restaurasaun Independénsia Timor-Leste, iha loron-20, fulan-maiu, tinan-2002,iha ninia artigu 132.˚ to’o 134.˚, konsagra tiha Ministériu Públiku hanesan órgaun independente ida, ne’ebé integra iha organizasaun judisiária, ho estatutu no governu rasik, liu hosi Prokuradoria Jerál Repúblika, ho ninia funsaun mak hanesan: reprezenta Estadu; ezerse asaun penál; halo defeza ba menór, auzente no inkapás sira; defende  legalidade demokrática no promove kumprimentu lei nian.

Atu hatene liu tan kona-ba istória Ministériu Públiku Repúblika Demokrátika Timor-Leste nian, bele le’e iha ne’e: Ministériu Públiku, Tinan XV Konstrusaun.