DILI ─ Sexta, loron-28, fulan-Juñu,
tinan-2019, Adjuntu Prokuradór-Jerál Repúblika Dr. Alfonso Lopez partisipa
Jornada Orsamentál ba OJE 2020, ho tema “Promove Kualidade Planeamentu no
Orsamentu hodi Hametin Prestasaun Servisu”, iha salaun Auditóriu, Ministériu
Finansas, Aitarak-laran.

Jornada Orsamentál ba OJE 2020 ida-ne’e ho objetivu atu define perioridade
nasionál hodi determina no tetu fiskál ba tinan-2020.

Programa perioriedade konsolidasaun no reforsa justisa, demokrasia no
direitus umanu, garantia lei no igualdade asesu ba mekanismu justisa.  

Vice Ministra finansas hato’o nia dezeiju ba ema hotu hodi akompaña soru-mutu
jornada orsamentál, tanba ita hotu hakarak elabora orsamentu tinan-2020 ho
prinsípiu ida katak atu hamenus ki’ak no mukit, investe rekursu umanu hodi bele
aselera dezenvolvimentu.

Abertura ba soru-mutu jornada orsamentál ida-ne’e loke husi Primeiru
Ministru Taur Matan Ruak ne’ebé akompaña husi vice Ministra Finansas atuál
Ministra interina Sara Lobo Brites no Ministru Reforma Lejislatiiva no Asuntu
Parlamentares Fidelis Magalhães. 

Vice Ministra Finansas atuál Ministra interina Sara Lobo Brites hato’o
diskursu katak “Ita hahú ona misturasaun orsamentu, ita hotu sente ona dezafiu
boot ida-ne’e, ita hasoru hanesan taxa pobreza hamutuk  pursentu 40% tuir sensus husi tinan- 2015
maibé ida-ne’e seidauk konta ho situasaun balun tanba wainhira akontese dezastre
naturais akontese bailoron naruk ne’ebé afeta produsaun agrikola no mós fatór
sira seluk ne’ebé halo ema sai ki’ak liután, iha situasaun balun ne’ebé halo ema
balun iha kbiit, maibé balun laiha kbiit, disparidade iha klase rendimentu iha
sosiedade nia laran entre área rural sira  entre munisípiu ho postu administrativo no
entre suku sira. Ne’e duni presiza tebes ekilíbriu iha distrubuisaun orsamentu
atu bele redúz disparidade sira iha sosiedade nia leet. Hatete vice
Ministra. 

Vice Ministra Finansas mós hato’o “kestaun importante sira seluk katak ita-nia
populasaun ho kompozisaun ne’ebé mak joven ho tinan-18 mai kraik, ida-ne’e
hanesan poténsia wainhira governu investe atu populasaun ne’ebé maiória ho idade
joven bele iha kbiit atu hasoru moris atuál no mós moris iha futuru, kuandu la
investe kedas, mak joven sira sei la produtivu, laiha motivu, la konsege
kontrola nia an no piór liután bele estraga fali sosiedade sira”.

“Ida-ne’e mak dezafiu boot ne’ebé ita sei hasoru iha futuru, ne’e duni ita
ko’alia kona-ba sosiedade ne’ebé justu, korajen no lójiku, konkretu mak oinsá
ita dedika pobreza, redúz dezigualidade, investe ba rekursu umanu atu ita bele
sai ema ne’ebé mak produtivu iha futuru, ne’e hanesan ezemplu problema lubuk
ida ne’ebé ita infrenta”. 

Iha biban ida-ne’e mós Primeiru Ministru Taur Matan Ruak halo abertura
hato’o katak “ita presiza iha kultura servisu no tenki iha mós domin ba ita nia
rain, hakarak halo mudansa ba ita nia rain, se ita halo an hanesan mai husi rai
seluk, ita sei la aproveita no la halo buat di’ak ida”.                            

Tuir PM nia hanoin katak “problema la’ós de’it dezempregu, dala ruma
sosiedade sira kritika tanba saida mak governu la kria empregu barak, timoroan
barak mak sai ba rai liur, maibé ita tenke realistiku timor laiha kapasidade
nein sira ne’ebé koa’lia ne’e aban bainrua mai ukun fali mós, sira sei labele,
tanba saida? Tanba evolusaun sósiu ekonómiku sira lentu liu, dalan saida ba
ita? Aléinde kria impregu, ita fó apoiu ba kbiit-la’ek, ita mós tenki hatene
redistribui ou distribui rekursu ne’ebé mak ita iha ba sira ne’ebé laiha
funsaun, liuliu ba zona rural sira, ho ida-ne’e ita halo reajusta uitoan ita
nia perioridade la halai sés husi planu dezenvolvimentu nasionál mais ita tenke
halo ajustamentu jestór, tanba saida mak ita dehan “fatuk, fatuk ona”, problema
tanba realidade ita nia desizaun hotu-hotu mai husi diagnóstiku apuradu klasifikasaun
sósiu ekonómiku paíz ida nian, ida-ne’e mak fó dalan ba ita atu elabora
planeamentu anuál”.

“Ita ezekuta ita-nia planeamentu sistemátiku rigorozu, ita implementa
objetivu atu atinji meta  ba objetivu
sira, avalia alterasaun mudansa sira ne’ebé mak iha, para ita ajusta ita nian
an ba evolusaun sira ne’e, sistematiza ita-nia atuasaun no evita arbitralidade
katak ita halo buat ne’ebé mosu iha ita nia hanoin”.

Tanba ne’e Primeiru Ministru fó-sai livru ki’ik ida, livru ne’e atu planeia
hahú husi tinan-2020 to’o tinan-2023, durante iha tinan ida-ne’e, ita servisu
kuaze iha presaun nia laran maibé tuir PM nia hanoin katak tempu to’o ona para
ita ajusta, define objetivu, kresimentu ekonomiku tenke pursentu 100%, tinan
ida-ne’e ita nia avaliasaun previzaun pursentu 4.9%, avaliasaun husi banku
mundial katak pursentu 3.9% de’it, tinan oin pursentu 4.9% de’it, signifika
katak ita nia ambisaun boot liu.

Soru-mutu ne’e mai hosi Ministériu Finansas nia ekipa mak hanesan UKMA, Banku
Sentrál, ne’ebé aborda programa perioridade no meta prinsipál sira, planeamentu
no orsamentu avaliasaun, dezempeñu sósiu ekonómiku, analize ba dezempeñu
reseita no despeza  atual sira, dezempeña
despeza sira ba fundu petrolíferu nian, dezempeñu setór finanseiru no programa
inkluzaun ba finanseira, nune’e fiar katak ho aprezentasaun sira ne’e sei
fasilita ita atu hetan informasaun sira ne’ebé atualizadu no adekuadu hodi
nune’e bele iha partisipasaun ativu iha diskusaun loron ne’e no mós diskusaun
tuirmai durante elaborasaun tinan-2020. (Media/MP)