DILI – Ba Prokurador Jerál Repúblika (PJR), José da Costa Ximenes, obrigasaun sira internasionál relasiona ho kombate korrupsaun ladún inkompatível ho Konstituisaun Timor-Leste nian. PJR hato’o kestaun ne’e uainhira nia sai painelista iha Konferénsia Internasionál ho tema Direitu, Liberdade no Garantia sira versus Kombate Korrupsaun, ne’ebé organiza hosi Parlamentu Nasional iha salaun Ministériu Negósiu Estranjeiru no Koperasaun, kinta-feira (02/02/2017).

mneg_1Iha ninia intervensaun ba painél Obrigasaun sira kriminalizasaun nian hosi Konvensaun Nasoins Unidas Kontra Korrupsaun no Konstituisaun Repúblika Demokrátika Timor-Leste, ne’ebé hala’o iha PJR hato’o enjerál katak korrupsaun hanesan fenômeno ida ne’ebé “prejudisiál no subversivu liu ba valór sira Estadu Direitu nian”.
“Estadu Direitu hatuur iha prinsípiu primadu lei nian, aspira justisa sosiál liuhosi hamosu kondisaun sira ba bein-estár materiál no espirituál sidadaun sira hotu nian, promove igualdade ba oportunidade sira. Korrupsaun subverte buat ne’e hotu: kontamina sistema administrativu ho prátika ilegál sira, estimula falta-de-transparénsia, sakrifika bein-jerál no justisa sosiál ba interese partukulár. Baibain ita dehan katak korrupsaun la atinje partikularmente vítima ida; ne’e loos iha medida exata ne’ebé nia vítima sira maka sidadaun sira hotu no sidadaun ida-idak”, afirma PJR.
José da Costa Ximenes subliña tan katak lejislasaun penál ne’ebé vigora hela iha Timor-Leste prevé ona maioria hosi hahalok ne’ebé Konvensaun Nasoins Unidas Kontra Korrupsaun (akrónimu hosi inglés, UNCAC) rekomenda atu kriminaliza, inklui tipu sira ne’ebé konstitui forma korrupsaun nian, iha nia sentidu amplu, ka ne’ebé deskreve hahalok sira ne’ebé kontribui ka fasilita ka liga ho fenómenu korruptivu, mak hanesan korrupsaun pasiva no ativa, pekulatu ka pekulatu uzu nian, brankeamentu kapitál, partisipasaun ekonómika iha negósiu, abuzu-de-poder no tráfiku-de-influénsia.
Tuir PJR, hela atu haree ka tipitifika loloos kestaun ba krime “korrupsaun ativa ho prejuízu internasionál” ho norma inkriminadora ida ba “korrupsaun iha setór privado”, hanesan prevé iha art.º 21º Konvensaun nian. Maibé, nia observa katak iha duni pontu delikadu ida mak tipifikasaun ba “enrikesimentu ilísitu”, ne’ebé prevé iha art.º 20º, iha dokumentu hanesan, tanba bele hamosu konflitu ho preseitu konstitusionál balun hanesan prezunsaun inosénsia, maibé ida ne’e mós bele rezolve no dalan hodi kumpre ba art.º 20º ne’e no haktuir ba norma no prinsípiu konstitusionál sira kontempla tiha iha Projetu-Lei Anti-Korrupsaun ne’ebé Prokuradoria Jerál Repúblika hatoo ona.
“Dekualkér maneira, ha’u termina hodi reafirma katak ekilíbriu dezejadu entre prinsípiu konstitusionál sira no nesesidade ba kriminalizasaun ba enrikesimentu ilísitu, tuir ami-nia haree, hetan perfeitamente iha proposta lei anti-korrupsaun ne’ebé Prokuradoria Jerál Repúblika aprezenta ba Parlamentu Nasionál. No Timor-Leste bainhira ratifika Konvensaun ne’e asume tiha iha planu internasionál devér atu tipifika enrikesimentu ilísitu. Klaru tebetebes katak, la iha ema ida enrikese iha nia knaar públiku Estadu nian, sein razaun ida”, nia dehan.
Iha fatin hanesan, Prezidente Parlamentu Nasionál, Adérito Hugo da Costa, informa katak konferénsia internasionál ne’e, ne’ebé hala’o iha loron-2 no loron-3, fulan-fevereiru, hanesan parte ikus ba audiénsia públika ba Projetu Lei Anti-Korrupsaun, ne’ebé diskute hela dezde Segunda Lejislatura, no ninia objetivu mak atu haree oinsá legislasaun ida ne’e bele avansa tuir mós saída mak konvensaun internasionál sira, liu-liu UNCAC, ne’ebé hetan ratifikasaun hosi Repúblika Demokrátika Timor-Leste liuhosi Rezolusaun hosi Parlamentu Nasionál nº 25/2008, loron-10, fulan-Dezembru, rekomenda.
Prezidenti Parlamentu ne’e subliña liu tan katak karik Lei ne’e aprova ou promulga ne’e hanesan suplementar hodi introdus tan ba medidas balun ne’ebé sai hanesan fundamental tebetebes peritus Internasional halo interpretasaun.
Konferénsia ne’e hetan partisipasaun husi membru Parlamentu Nasionál, instituisaun judisíariu, sosiedade sivil no Parlamentu foinsa’e sira, no hala’o durante loron rua nia laran. (Media PJR)